We are searching data for your request:
Upon completion, a link will appear to access the found materials.
Rentoutuminen skalaarikytkennällä
Jos tarkasteltava ydin on sidottu toiseen ytimeen, joka muuttaa spin-tilaansa hyvin nopeasti, syntyy paikallisia värähteleviä magneettikenttiä, jotka toimivat myös ensimmäisen ytimen paikassa.
Tämä voi nyt luovuttaa energiaa ympäristöönsä vuorovaikutuksessa näiden lisäkenttien kanssa ja rentoutua.
Mahdollinen syy spin-tilan nopeaan muutokseen voi olla se, että toisessa ytimessä on magneettinen ydinkvadrupolimomentti (esim. 35Cl) omistaa.
Tämän rentoutumisreitin tehokkuus riippuu mitatun ytimen resonanssitaajuuksien erosta (esim. 31P) ja sen kanssa oleva ydinkytkentä (esim. 35Cl) riippuvainen.
Jos tämä ero on suuri (kuten yleensä), tällä rentoutumispolulla on toissijainen rooli.
Poikkeuksena on esimerkiksi pariskunta 13C-79Br, jonka resonanssitaajuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Sen resonanssitaajuus on 2,3 Teslan magneettikentässä 13C-isotoopit taajuudella 25,144 MHz 79Br-isotooppi taajuudella 25,05 MHz. Suoraan bromiin sitoutuneet hiiliytimet voivat siksi rentoutua tehokkaasti skalaarikytkennän kautta. Näiden hiiliytimien resonanssisignaaleilla on suurempi viivanleveys kuin ei-bromisubstituoiduilla ytimillä johtuen siitä johtuvasta epävarmuudesta perustilan ja virittyneen tilan välisen energiaeron määrittämisessä.
